Tilanneperusteinen

Tilanneperusteinen on termi, joka viittaa lähestymistapaan, jossa päätökset ja toimenpiteet rakennetaan kyseisen tilanteen erityispiirteiden varaan sen sijaan että noudatettaisiin kiinteää, yleispätevää mallia. Tämä vaatii tilannesidonnaista arviointia, joustavuutta sekä harkintaa.

Käyttöalueet voivat ulottua julkiseen hallintoon, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä liiketoimintaan ja kriisinhallintaan. Esimerkiksi terveydenhuollossa tilanneperusteinen priorisointi voi määrätä hoidon kiireellisyyden perusteella silloin, kun resurssit ovat rajalliset. Koulutuksessa voidaan tukea oppilaita yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja hallinnossa toimenpiteet sopeutetaan asiakkaan tilanteeseen sekä käytettävissä oleviin resursseihin.

Hyödyt sisältävät paremman reagointikyvyn todellisiin tarpeisiin, resurssien tehokkaamman käytön sekä palvelujen oikeudenmukaisemman kohdentamisen. Haasteina voivat olla epäyhtenäisyys käytännöissä, tarve selkeille kriteereille sekä henkilöstön koulutuksen ja tuen tarve, jotta päätökset eivät liiaksi heijaa subjektiivisuuteen.

Esimerkkejä tilanneperusteisista käyttötapauksista ovat kriisinhallinta, jossa tilanne arvioidaan jatkuvasti ja toimenpiteitä muokataan sen mukaan, sosiaalipalvelut, joissa avun määrä ja suunta määräytyvät yksilöllisen tilanteen mukaan, sekä yritysmaailma, jossa projektien priorisointi perustuu osoitettuihin markkinatilanteisiin ja resursointitarpeisiin. Tilanneperusteinen lähestymistapa korostaa sopeutumiskykyä ilman, että kokonaisuuden hallinta vaarantuu.