Tiivistymät

Tiivistymät ovat tiivistymä-sanan monikko, jota käytetään useissa tieteellisissä yhteyksissä kuvaamaan ilmiöitä, joissa aine tiivistyy tai pakkautuu. Yleisesti kyse on prosesseista, joissa järjestys tiivistyy, kappaleet puristuvat yhteen tai pienemmistä molekyyleistä muodostuu suurempia kokonaisuuksia.

Fysikaalisessa ja meteorologisessa kontekstissa tiivistyminen tarkoittaa kaasun muuntumista nestemäiseksi tai kiinteäksi. Tämä tapahtuu, kun lämpötilaa lasketaan tai paine nousee. Esimerkkinä vesihöyry tiivistyy pilviksi, sumuksi tai kasteeksi. Tiivistyminen vapauttaa latentin lämmön ja on keskeinen ilmiö sään, ilmaston ja aerosolifysiikan kannalta.

Kemiallisessa ja materiaalitekniikassa tiivistymät voivat tarkoittaa tiivistysreaktioita, joissa kaksi molekyyliä liittyy muodostaen suuremman molekyylin ja pienemmän tuotteen, kuten veden. Tällaisia reaktioita ovat esteröityminen, amidin muodostuminen ja yleinen tiivistyspolymerointi. Lisäksi tiivistymällä voidaan kuvata densifikaatiota – materiaalin tiheyden kasvua, esimerkiksi sinteröinnissä tai kylmäpaineessa, mikä parantaa mekaanisia ominaisuuksia.

Muissa yhteyksissä tiivistymät voivat viitata abstraktiin tiivistymiseen tai kokoonnutumiseen, esimerkiksi idean tai prosessin tiivistämiseen. Yleisesti merkitys riippuu kontekstista, mutta yleisin viite on kondensaatioprosessi tai densifikaatio.