Termosettereitä

Termosettereitä ovat polymeerimateriaaleja, jotka kovettuvat pysyvästi kemiallisen reaktion, yleensä lämmön, avulla. Toisin kuin kestomuovit, joita voidaan sulattaa ja muotoilla uudelleen useita kertoja, termosettereitä ei voi pehmentää lämmittämällä, kun ne ovat kerran kovettuneet. Tämä johtuu niiden molekyylirakenteesta, jossa pitkiä polymeeriketjuja yhdistävät vahvat, kovalenttiset silloitukset. Nämä silloitukset luovat tiheän, kolmiulotteisen verkon, joka tekee materiaalista jäykän ja kestävän.

Prosessi, jolla termosettereitä kovetetaan, tunnetaan nimellä vulkanointi tai kovettuminen. Se aloitetaan yleensä yhdistämällä monomeerejä tai esipolymeerejä kovetusaineen kanssa. Kun seosta lämmitetään tai sille altistetaan muu kovettava tekijä, monomeerit polymerisoituvat ja muodostavat ristiinsilloitetun polymeeriverkon. Tämä prosessi on yleensä peruuttamaton.

Termosettimateriaaleilla on useita etuja, kuten korkea lämmönkestävyys, hyvä mekaaninen lujuus, kemiallinen kestävyys ja hyvä sähköneristävyys. Nämä ominaisuudet tekevät niistä soveltuvia monenlaisiin sovelluksiin. Esimerkkejä yleisistä termosettimateriaaleista ovat epoksihartsit, fenolihartsit, polyesterihartsit ja silikonit. Niitä käytetään esimerkiksi liimoissa, pinnoitteissa, komposiittimateriaaleissa, sähkökomponenteissa ja autoteollisuuden osissa.