Termoparipohjaisia

Termoparipohjaisia lämpömittareita käytetään lämpötilan mittauksessa monilla aloilla, kuten teollisuudessa, laboratoriossa ja kotitalouksissa. Nämä mittarit toimivat termoparin periaatteella, jossa kahden eri metallin liitoskohta tuottaa pienen sähköisen jännitteen lämpötilan muutoksen mukaisesti. Termoparit ovat suosittuja, koska ne ovat kestäviä, nopeita ja voivat mitata laajan lämpötila-alueen, usein -200 °C:sta 2000 °C:een riippuen käytetystä materiaaliparin tyypistä.

Termoparit koostuvat yleensä kahdesta metallilankasta, kuten kromelista ja alumelia (tyypin K termopari) tai nikkeli-kromista ja nikkeli-silppia (tyypin J termopari). Mittaus perustuu Seebeck-effektiin, jossa liitoskohtaan syntyvä jännite on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon mittauskohtaan ja viitekohtaan. Viitekohtana käytetään yleensä huoneenlämpötilaa tai erityistä viiteelementtiä, kuten termistoria.

Termoparipohjaiset mittarit ovat käytännöllisiä, koska ne eivät vaadi ulkoista virtaa toimiakseen, mikä tekee niistä luotettavia ja yksinkertaisia asentaa. Niitä käytetään esimerkiksi uuneissa, prosessiteollisuudessa ja autoteollisuudessa. Termoparit voivat kuitenkin vaatia kalibrointia ajan mittaan, koska niiden herkkyys voi muuttua käytön aikana. Nykyään termoparit yhdistetään usein digitaalisiin mittalaitteisiin, joissa signaali muunnetaan helposti lukemaksi.

Termoparipohjaiset mittarit ovat edelleen yksi yleisimmin käytettyjä lämpötilan mittausmenetelmiä, koska niiden edut, kuten kestävyys ja luotettavuus, tekevät niistä sopivia moniin sovelluksiin.