Tekstuurioptioiden

Tekstuurioptioiden käsite kuvaa 3D-grafiikassa ja renderöinnissä käytettyjä tekstuurien valintoja ja asetuksia. Ne kattavat sekä sisällölliset ominaisuudet että suorituskykyyn liittyvät rajoitteet, ja ne ovat keskeisiä sekä mallinnus- että pelimoottorityössä. Tekstuurioptioiden avulla määritetään, millä tavoin pinnat näyttävät ja miten ne reagoivat valoon sekä materiaaleihin.

Yleisiä tekstuurityyppejä ovat albedo tai diffuse -kartat, normaalikartat (normal/height), roughness, metallisuus (metalness), emissive sekä ambient occlusion (AO) -kartat. Monissa moderneissa renderöintiprosesseissa sovelletaan PBR-pohjaista lähestymistapaa, jossa kartat määrittävät pinnan fysikaalisia ominaisuuksia, kuten pintaheijastuvan valon ja materiaalin vastusmuutoksia.

Tekstuurioptioihin liittyy myös kartoitus ja tilankäyttö: UV-koordinaatit, tilanjakso (tiling), wrap- ja clamp-asetukset sekä vaihtoehdot kuten triplanaarinen kartoitus sekä proseduraalinen kartoitus, jotka auttavat kuvien esiintuomista monimutkaisilla pinnoilla. Oikea kartoitus vähentää vikoja ja parantaa tekstuurin yksityiskohtien säilymistä eri etäisyyksiltä katsottuna.

Lähteet ja tallennusmuodot vaihtelevat: tekstuurit voivat olla kuvan perusteella tuotettuja tai proseduraalisia. Ne tallennetaan eri formaateissa, kuten PNG/JPEG albedo-karttoihin, EXR- tai TIFF-tiedostoihin korkeamman dynaamisen alueen karttoihin sekä erikoisformaatteja kuten DDS tai KTX pakkausta varten. Mipmapping, pakkaukset ja tekstuurien streaming optimoivat lataus- ja muistinhallintaa.

Käytännön ohjeita tekstiurioiden hallintaan ovat yhdenmukainen nimeäminen, resoluution valinta suhteessa kohteen kokoon, tekstuurien atlas-käyttö suurissa projekteissa sekä oikea tasaus etäisyyksien mukaan. Testaus eri laitteilla varmistaa visuaalisen tasaisuuden ja suorituskyvyn.