Tarvelähtöinen

Tarvelähtöinen, adjektiivi, kuvaa toimintatapoja, jotka perustuvat todelliseen asiakkaiden tarpeeseen ja sen signaaleihin. Siten päätökset, tuotanto ja palvelun räätälöinti reagoivat kysyntään ja muutoksiin sen sijaan että ne nojautuisivat ennalta laadittuihin ennusteisiin tai pelkkään kapasiteetin mukaan tehtyyn suunnitteluun. Termiä käytetään erityisesti liiketoiminnan ja toimitusketjujen konteksteissa kuvaamaan joustavaa ja asiakaslähtöistä toimintaa.

Tarvelähtöistä lähestymistapaa sovelletaan useilla alueilla, kuten tuotannossa, logistiikassa, hankinnoissa sekä palvelujen kehittämisessä ja viestinnässä. Keskeistä on tiedonkulun läpinäkyvyys, reaaliaikainen data ja kyky muuttaa tuotantoa tai palvelua nopeasti asiakkaan tarpeen mukaan. Yleisiä käytäntöjä ovat pullaamiseen (pull-systeemit) perustuvat toimintamallit, joustava varastonhallinta sekä kehitystyö, jossa tuotteen tai palvelun ominaisuudet tarkennetaan asiakkaan palautteen perusteella.

Hyödyt voivat sisältää pienemmät varastokustannukset, lyhyemmät läpimenoajat, parempi palvelun taso sekä vähemmän hukkaa. Toisaalta tarvelähtöinen toimintamalli vaatii luotettavaa kysyntätietoa, toimittajien ja sisäisten prosessien tiivistä yhteistyötä sekä kykyä hallita riskejä, kuten mahdollisia virheellisiä signaaleja tai äkillisiä kysynnän muutoksia. Onnistuminen edellyttää myös investointeja data-analytiikkaan, järjestelmien yhteentoimivuuteen ja organisaation sisäiseen ketteryyteen.

Tarvelähtöisyys liittyy läheisesti käsitteisiin kuten pull-toimistaan, kanbanin kaltaisiin pull-koordinaatioihin sekä postispone- eli viivästyskäsitteisiin, joissa tuotanto ja toimitukset mukautuvat asiakkaan tarpeisiin. Seuraamiseen ja vertailuun voidaan viitata myös termillä demand-driven management.