Tartuntanopeus

Tartuntanopeus on epidemiologiassa mitta siitä, kuinka nopeasti tartunta leviää väestössä. Se voidaan käsittää sekä yksilötasolla että populaatiotasolla: yksilötasolla se on todennäköisyys, että terve yksilö tarttuu infektion seuraavan ajanhetken aikana; populaatiotasolla se vastaa force of infection -ilmaisua, eli uuden infektion syntymien määrää suhteessa väestöön.

Tartuntanopeuteen vaikuttavat monet tekijät. Kontaktien määrä ja laatu sekä kontaktien tartuttavuus ovat keskeisiä. Lisäksi vaikuttavat infektoituneiden määrä ja kesto, väestön ikä- ja rakenneominaisuudet, käyttäytyminen, rokotukset sekä hygieniakäytännöt. Julkiset toimenpiteet kuten liikkumisrajoitukset, maskien käyttö ja rokotuskattavuus voivat pienentää tartuntanopeutta.

Mittaus ja suhde muihin mittareihin. Keskustellessa perusvaiheen malleissa tartuntanopeus liittyy usein yksinkertaisiin tekijöihin kuten tartunnanlevitysprosenttiin kontaktia kohden sekä kontaktien määrään. Tartuntanopeus vaikuttaa suoraan perusroen (R0) ja kustakin hetkestä riippuvan tehollisen replikaatioluvun (Rt) muodostumiseen. R0 kertoo, kuinka monta toista henkilöä sairastuu keskimäärin yhdellä tartunnan saaneella täysin alttiissa populaatiossa, kun Rt kuvaa tilannetta nykyisissä olosuhteissa. Tartuntanopeuden muutokset vaikuttavat näihin lukuihin, minkä vuoksi ne ovat keskeisiä tekijöitä epidemian suunnittelussa ja hallinnassa.

Käyttö ja rajoitteet. Tartuntanopeus on hyödyllinen käsite etenkin terveysviranomaisten viestinnässä ja toimenpiteiden suunnittelussa. Sen estimointi on kuitenkin altis epävarmuudelle, erityisesti väestön rakenteen heterogeenisyydelle ja piileville infektiotilanteille, joten tulkinnan tulee nojautua monipuolisiin lähteisiin ja malleihin.