Tapahtumavetoiseen

Tapahtumavetoiseen viittaa arkkitehtuuriin ja ohjelmointiperiaatteisiin, joissa järjestelmä reagoi tapahtumiin sen sijaan että jatkuvasti kyselisi tilaa. Tapahtumat voivat olla tilamuutoksia, käyttäjätoimintoja, mittaustuloksia tai ohjelmallisia signaaleja. Tämän lähestymistavan keskeisiä osia ovat tapahtumatuottajat, viestikanavat sekä tapahtumien kuluttajat.

Toimintaperiaate on asynkroninen ja hajautettu: komponentit ovat löyhästi kytkettyjä ja voivat sijaita eri prosesseissa tai palvelimilla. Kun tapahtuma syntyy, se julkaistaan kanavalle ja kaikki kuluttajat voivat reagoida siihen omalla logiikallaan.

Tyypillisiä toteutusmalleja ovat publish–subscribe, tapahtumavirrät (streams) sekä tapahtumasidonnainen viestijärjestelmä. Käytännön teknisiä toteutuksia ovat viestijonot, kuten RabbitMQ, tai tapahtumavirtapohjaiset järjestelmät kuten Apache Kafka; lisäksi kannatetetaan event sourcing ja CQRS-mallit, joissa tapahtumia käytetään tilojen ajantasaisena tallennus- ja lukemismallina.

Hyödyt: parempi skaalautuvuus, reagointikyky, komponenttien eriyttäminen ja parempi resilientssi epäonnistumisissa. Haasteet: järjestelmän kompleksisuus, debuggaus, testauksen vaikeudet, tapahtumien oikea järjestys ja idempotenssi, eventual consistency.

Soveltuvia käyttökohteita: reaaliaikainen data- ja tapahtumointia sisältävät järjestelmät, mikropalveluarkkitehtuurit, IoT-ympäristöt sekä vuorovaikutteiset käyttöliittymät. Yhteys rakennetaan EDA-, event-driven programming-, pub–sub- sekä event sourcing -periaatteisiin.