Taloussyklien

Taloussyklien käsite viittaa toistuviin talouden vaihteluihin, joissa kokonaistuotanto ja työllisyys sekä investoinnit liikkuvat pitkän aikavälin kasvun ympärillä. Useat syklit muodostavat talouden ajanjaksoja, joita tutkitaan sekä yksittäisinä jaksoina että vertailtaessa eri maita tai alueita.

Tyypillisesti taloussykli jaetaan neljään vaiheeseen: laajentuminen, huippu, laskukausi (supistuminen) ja pohja. Jokaisella vaiheella on erilaisia ominaispiirteitä tuotannon, kulutuksen ja investointien suhteen. Sykleiden pituus ja voimakkuus vaihtelevat merkittävästi.

Sykleihin vaikuttavat sekä kysyntä- että tarjontatekijät. Talousmallit erottelevat erilaisia selittäviä tekijöitä: real business cycle -käsitykset korostavat tuotannontekijöihin kohdistuvia shokkeja, kun taas kiinteämmän kysynnän ja politiikan vaikutuksia painottavat mallit korostavat epäjohdonmukaista kysyntää sekä rahapoliittisen ja finanssipoliittisen toiminnan roolia. Rahapolitiikalla ja julkisella taloudella voidaan lieventää tai voimistaa syklejä.

Tilastollisesti taloussykliä seurataan useiden indikaattoreiden kautta, kuten BKT:n muutosten, työllisyyden, investointien ja inflaation kehityksen avulla. Kansallisilla tilastovirastoilla sekä kansainvälisillä järjestöillä, kuten NBER, IMF ja ECB, on omat kriteerinsä syklin vaiheiden määrittämiseksi. Suomessa tilastoprofiileja tuottaa muun muassa Tilastokeskus yhteistyössä talouspolitiikan analysoinnin kanssa.

Yleisesti taloussyklien tunteminen auttaa päätöksentöjiä ja markkinaosapuolia varautumaan talouden vaihteluihin sekä suunnittelemaan sopeutumistoimia ja elvytystä kriisiaikoina.