Talousrikoksiin

Talousrikokset ovat rikoksia, joissa teko kohdistuu talouteen tai talousjärjestelmän toimintaan. Ne voivat vahingoittaa yksittäisiä ihmisiä, yrityksiä sekä julkista taloutta ja ne korostavat luottamuksen merkitystä talousjärjestelmässä. Suomessa talousrikokset kriminalisoidaan rikoslaissa sekä erillislaeissa, ja niitä selvittävät poliisi ja syyttäjä; talousvalvonta- ja veroviranomaiset voivat myös osallistua tutkintaan ja sanktiointiin.

Talousrikosten yleisimpiä muotoja ovat petokset, kavallukset ja tilikirjanpetokset, rahanpesu sekä lahjonta. Lisäksi sisäpiirikauppa ja muut markkinatalouteen liittyvät vilppitoimet voivat kuulua talousrikosten piiriin. Petoksessa vilpillinen toiminta johtaa toisen osapuolen harhaanjohtamiseen ja taloudelliseen vahinkoon. Kavalluksessa varoja on väliaikaisesti otettu haltuun laittomasti, kun taas tilikirjanpetos tarkoittaa yrityksen tai henkilön laatiman tilinpäätöksen tai kirjanpidon väärentämistä. Rahanpesulla taas peitellään rahoitus alkuperä rikollisesta toimesta. Lahjonnassa annetaan tai vastaanotetaan rahallista etua viranomais- tai yritysjohtajatason päätösten vaikuttamiseksi. Sisäpiirikauppa tarkoittaa luottamuksellisten tietojen käytön hyödyntämistä kaupankäynnissä.

Seuraamukset vaihtelevat teon vakavuuden mukaan. Rikokset voivat johtaa sakkorangaistuksiin, vankeuteen sekä varojen menettämisseuraamuksiin, joissa rikoksella saadut varat voidaan menettää. Talousrikoksia torjutaan muun muassa edellyttämällä kirjanpidon oikeellisuutta, rahavirtojen seurantaa sekä tiukkaa valvontaa ja ilmoitusvelvollisuuksia.