kavallukset

Kavallukset ovat järjestäytyneitä, usein salassa valmisteltuja yrityksiä siirtää valta nykyisestä hallinnosta toisen ryhmän haltuun. Tavoitteena on saada aikaan nopea vallansiirto, usein käyttämällä voimaa, uhkaa tai väkivallantekoja, ja muuttaa perustuslaillinen järjestys tai hallinnonjohto.

Kavalluksiin kuuluu tyypillisesti sotilaallisia kaappaustoimia, sisäpiiriläisten suunnitelmia hallinnon ylläpidon muuttamiseksi sekä keskeisten instituutioiden haltuunottoa. Ne voivat kohdistua esimerkiksi presidenttiin, valtioneuvostoon, parlamenttiin tai oikeuslaitokseen, ja niissä korostuvat operatiivinen salailu sekä nopea toiminta.

Kavallukset eroavat usein kapinasta tai vallankumouksesta siinä, että tavoitteena on lyhyellä aikavälillä tapahtuva vallansiirto eikä laaja kansannousu tai pitkäaikainen ideologinen muutos. Onnistuneet kavallukset saattavat muuttaa hallinnon nopeasti, epäonnistuneet taas voivat johtaa johdonvaihdoksiin, revansseihin ja laajentuneeseen repressioon.

Tutkimuksessa kavallukset nähdään poliittisina konfliktitekijöinä, joiden taustalla ovat motiivit, organisaatio, tuki ja yhteiskunnallinen konteksti. Niiden käsittely kuuluu sekä historialliselle että valtio-opilliselle tutkimukselle, ja ne voivat vaikuttaa ulkopolitiikkaan, turvallisuuteen sekä oikeudellisiin rakenteisiin.