Taivutusversioita

Taivutusversioita ovat sanan eri kieliopilliset muodot, jotka ilmaisevat esimerkiksi sijan (nominatiivi, genetiivi, partitiivi), luvun, henkilön, aikamuodon ja moodin. Niitä syntyy taivutuksena: sanan vartaloa muokataan tai loppuun lisätään päätteitä, jolloin muoto vastaa kyseisiä kieliopillisia kategorioita. Taivutus on keskeinen osa monien kielten rakennetta; sen järjestelmä ja säännöt vaihtelevat kielestä toiseen. Joissain kielissä, kuten suomessa, taivutus perustuu runsaaseen affiksaatioon eli loppupäätteiden käyttöön sekä joihinkin sisäisiin vaihteluihin; toiset kielet hyödyntävät enemmän stem-muutoksia tai morfologisia luokkia. Epäsäännöllisiä taivutusmuotoja sekä loppupäätteiden vaihtelevia allomorphioita esiintyy monessa kielessä.

Esimerkkinä sanasta talo voidaan muodostaa taivutusmuotoja kuten nominatiivi talo, genetiivi talon, partitiivi taloa, inessiivi talossa, elatiivi talosta sekä allatiivi talolle; monikossa vastaavaan tapaan talot, taloista, taloihin jne. Verbeillä taivutus mahdollistaa ajan, persoonan ja moodin ilmaisemisen; esimerkiksi verbeillä voi muodostua muotoja kuten kirjoitan (minä), kirjoitat (sinä) sekä kirjoitti (hän). Kielten oppimisessa taivutusversioita käytetään sanan merkityksen ja lauseiden rakenteen ymmärtämisessä.