TCPUDPsegmenttejä

TCP- ja UDP-tiedonsiirtoyksiköt, joskus puhutaan TCP-segmentteistä ja UDP-datagrammeista, ovat IP-verkkojen transporttikerroksen perusyksiköitä. TCP tarjoaa yhteydellisen, luotettavan siirron, jossa data jaetaan segmentteihin, seurataan järjestystä ja varmistetaan virheenkorjaus. UDP on kevyempi, yhteydetön protokolla, jossa viestit lähetetään yksittäisininä datagrammeina ilman takausta vastaanottamisesta tai järjestyksestä.

TCP-segmentin rakenne koostuu tyypillisesti otsikosta sekä lähetyksen sisältöä sisältävästä hyötyosasta. Otsikossa ovat muun muassa lähde- ja kohdeportti, sekvenssi- ja kuittausarvot, datan osuutta koskeva pituus, ikkunakoko sekä mahdolliset optioptiot ja synkronointi‑/hyväksyntäflagit (esimerkiksi SYN, ACK, FIN). TCP käyttää virheenkorjausta sekä virheettömän, oikea-aikaisen toimituksen varmistavaa mekanismia, kuten yhteydenidão, kolmoisvaiheinen treyfour-way handshake, sekä virheenkorjausta, retranslokaatiota ja virheenkorjausta sekä ruuhkasäätöä.

UDP-datagrammi on huomattavasti kevyempi. Sen otsikko sisältää lähde- ja kohdeportin, pituuden sekä tarkistussumman. UDP ei sisällä varmistuksia vastaanottamisesta, ei ole yhteyteen sidottu eikä takaa sanoman järjestystä. Tämä tekee UDP:sta nopean ja pienikokoisen vaihtoehdon, jota käytetään esimerkiksi reaktiivisiin sovelluksiin, reaaliaikaiseen ääni- ja videovirtaan, DNS-pyyntöihin sekä muihin nopeasti vaihtuviin pyyntöihin.

Hyödyntäminen: TCP soveltuu luotettavalle tiedonsiirille, kuten verkkosivuilta tai sähköposteista, kun taas UDP soveltuu matalalla viiveellä vaativiin tehtäviin, missä menetykset ovat hyväksyttäviä tai sovellus voi huolehtia uudelleenlähetyksestä. IP-tason fragmentaatio voi jakaa suuria datagrammeja, mutta sekä TCP- että UDP-sovellusten tulee huomioida MTU ja välttää tarpeettomia fragmentaatioita.