Sähköntuotantolaitoksia

Sähköntuotantolaitos on teollinen laitos, jonka tehtävänä on muuntaa primaarinen energiasta sähköenergiaa ja siirtää se sähkönjakeluverkkoon. Laitoksen tekninen ratkaisu riippuu käytetystä energianlähteestä, ja se voi sisältää energianmuunnon, generaattorin, muuntajat sekä voimansiirto- ja ohjausjärjestelmiä sekä valvontaa.

Sähköntuotantolaitoksia on useita päätyyppejä energianlähteen mukaan. Fossiiliset voimalaitokset käyttävät hiiltä, maakaasua tai öljyä. Ydinvoimalat tuottavat sähköä ydinreaktioiden kautta. Vesivoimalat hyödyntävät veden painetta tai liikettä, kun taas tuuli- ja aurinkovoimalat käyttävät tuulta tai auringon säteilyä. Biomassaan ja biokaasuun perustuvat laitokset polttavat biomassaa. Lisäksi on yhteistuotantolaitoksia (CHP), jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä samanaikaisesti.

Keskeisiä komponentteja ovat energianmuunnin ja generaattori, lämpötilakierrot ja jäähdytys, sekä muuntajat ja voimansiirtoverkko. Sää- ja valvontajärjestelmät sekä päästöjen hallinta ovat yleisiä osia. Siten tuotanto voidaan järjestää baseload- tai huippukuormitusvetoisesti, ja laitosten kapasiteetti ilmoitetaan megawatteina (MW). Kapasiteettikäyttöaste kuvaa tuotannon säännöllisyyttä.

Suomessa sähköntuotantolaitokset kattavat ydin-, vesivoima- sekä biopohjaiset ja tuulivoimalat. Merkittäviä ovat Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitokset sekä lukuisat vesivoima- ja tuulipuistot. Tulevaisuudessa energiamarkkinat painottuvat tehokkuuteen, päästövähennyksiin ja uusiutuvien tuotantomuotojen laajentamiseen sekä varastointiratkaisuihin.