Ydinvoimalat

Ydinvoimalat ovat sähköä tuottavia voimalaitoksia, jotka käyttävät ydinreaktiossa vapautuvaa lämpöenergiaa veden höyryksi muuttamiseen ja tämän höyryn käyttämiseen turbiinien ajamiseen sekä generaattoreiden tuottamiseen. Reaktorin ympärillä on useita suoja- ja hallintakerroksia, joiden tarkoituksena on varmistaa turvallinen toiminta ja estää onnettomuudet.

Reaktoreita on lukuisia erilaisia tyyppejä. Eniten käytössä ovat kevyen vedyn reaktorit (LWR), joiden alalajeja ovat painevesireaktorit (PWR) ja kiehutusvesireaktorit (BWR). Muita teknologioita ovat raskasveteiset reaktorit (CANDU) sekä kehitteillä tai rajoitetusti käytössä olevat nopeat reaktorit (FBR). Polttoaineena käytetään uraania, jonka U-235-osuus on rikastettu; polttoainesauvat kootaan polttoainesäiliöihin ja niitä käytetään useita kuukausia ennen vaihtoa.

Toimintaa säätelee tiukka valvonta ja turvallisuuskäytännöt. Reaktorin suunnittelu sisältää useita varmistus- ja hätäturvajärjestelmiä, ja sen käyttö noudattaa sekä kansallisia sääntelyvaatimuksia että kansainvälisiä standardeja (esimerkiksi IAEA).

Käytetty polttoaine on korkea-aktiivinen jäte, jota säilytetään tilapäisesti laitoksen tontilla ja jonka loppusijoituksesta pyritään geologisiin muodostumiin. Esimerkkinä geologisesta loppusijoituksesta on Onkalo Suomen geologinen loppusijoitusprojekti.

Ydinvoiman ympäristövaikutukset: operatiivisina aikoina se tuottaa vähän hiilidioksidipäästöjä, mikä tekee siitä merkittävän osan vähähiilistä sähköntuotantoa. Koko elinkaari huomioiden päästöihin sisältyy kuitenkin rakentaminen, polttoaineen tuotanto sekä jätehuolto, ja hankkeisiin liittyy suuria taloudellisia investointeja sekä poliittisia päätöksiä.