Sähkömagneettisetmagneettiset

Sähkömagneettisetmagneettiset on todennäköisesti kaksinkertaisen sanan yhdistelmä, jolla ei ole vakiintunutta teknistä merkitystä suomen kielessä. Oikea termi useimmiten olisi sähkömagneettiset tai sähkömagneettisuus. Yleisessä käytössä ne kuvaavat ilmiöitä, joissa sähkö- ja magneettikentät ovat vuorovaikutuksessa.

Peruskäsitteet perustuvat sähkömagneettiseen ilmiöön, jossa sähkökentän muutokset indusoivat magneettikentän ja päinvastoin. Maxwellin yhtälöt määrittelevät nämä vuorovaikutukset sekä sähköisten että magneettisten ilmiöiden yhden teorian. Näiden yhtälöiden tuloksena syntyvät sähkökentän ja magneettikentän aallot, jotka voivat levitä tyhjiössä sekä erilaisissa aineissa. Elektromagneettinen säteily kattaa muun muassa radioaallot, mikroaallot ja näkyvän valon.

Sovelluksia ovat muun muassa langattomat viestimet (radio, televisio, Wi‑Fi), sähköverkot, sähkömoottorit ja muuntajat, MRI-kuvantaminen sekä radar-, optiikka- ja fotoniikkateknologiat.

Historiallisesti ilmiöiden ymmärrys kehittyi 1800‑luvulla Faradin, Amperen, Gaussin ja erityisesti James Clerk Maxwellin työn myötä. Maxwellin yhtälöt yhdistivät sähkö- ja magneettikentät ja osoittivat valon kuuluvan sähkömagneettiseen säteilyyn.

Termiä Sähkömagneettisetmagneettiset kannattaa välttää; yleisesti käytetään sähkömagneettiset tai sähkömagnetismi kuvaamaan näitä ilmiöitä.