Syllabiarakenne

Syllabiarakenne kuvaa tavujen sisäistä rakennetta kielessä. Tavun perusrakenne koostuu ydinäänestä (nucleus), joka on yleensä vokaali, sekä mahdollisesti alusta (onset) ja lopukkeesta (coda). Tavun yleinen kaava voidaan merkitä muodossa (onset) + nucleus + (coda). Onset voi olla tyhjä, jolloin tavusta on avoin (esimerkiksi V tai CV), ja coda voi olla tyhjä, jolloin tavusta on suljettu vokaalitavu tai avoin tavurakenne ilman lopuketta. Tavuille voidaan käyttää yksinkertaisia tai monimutkaisia klusterirakenteita, kuten CV, CVC, CCV, CCVC, CCCVC ja vastaavat rakenteet kielestä riippuen.

Syllabien rakenteet ja klusterisäännöt vaihtelevat kielestä toiseen. Jotkut kielet sallivat pitkiä konsonanttiyhdistelmiä onset- ja/tai coda-positioissa, kun taas toiset rajoittavat klusterit pienempiin mittasuhteisiin. Ydin on yleensä vokaali, mutta joissain kielissä tavun ydin voi olla syllabic konsonantti. Syllabiarakenteen lisäksi painon ja rytmin kannalta merkittäviä käsitteitä ovat syllabeltaan hauraat ja raskaat tavut, jotka vaikuttavat sanan intonaatioon ja painotukseen.

Käynnissä oleva tutkimus ja kielen oppiminen hyödyntävät tavurakenteen käsitteitä koodattavien äänteiden ja sanayhnysten erottelussa, puheentunnistuksessa sekä kirjoitus- ja kieltenoppimisprosesseissa. Syllabiarakenne toimii keskeisenä viitekehyksenä, jonka kautta äänteiden liikkumista ja muodostumista voidaan analysoida ja selittää.