Syksyväritys

Syksyväritys on suomenkielinen termi, jota käytetään sekä luonnontieteessä että väri- ja muotialalla. Se voi viitata lehvien värityksen muutokseen syksyllä sekä ihmisten väriopilliseen profiiliin, jossa tutkitaan, millaiset värit sopivat yksilön luontaisiin ominaisuuksiin.

Botaninen merkitys tarkoittaa kasvien lehtien väriä syksyllä. Lehdet keltaavat, oranssivat tai punertavat, kun klorofylli hajoaa ja sen tilalle paljastuu karotenoideja sekä antosyanineja. Prosessi on sidoksissa päivien pituuden lyhenemiseen, alhaisiin öisiin ja varastointikierteisiin valmisteluihin talvea varten. Värit vaihtelevat lajien ja ilmaston mukaan: joillakin kasveilla korostuvat keltaiset ja vaatteenoranssit sävyt, toisilla punertavat tai ruskean sävyt. Aikataulu ja voimakkuus voivat muuttua vuodenaikojen mukaan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Henkilökohtaisen värivaihtelun yhteydessä syksyväritys kuvaa yhden neljän vuoden aikakauden väriopillista profiilia. Syksyyn liitetään lämpimiä, maanläheisiä ja joskus syviä sävyjä, jotka tukevat kuparisia tai kerman sävyisiä ihonsävyjä sekä lämpimiä silmä- ja hiusvärejä. Tyypillisiä vaihtoehtoja ovat ruskeat, oliivin ja oliivin sävyt, karnevaalin oranssit ja syksyiset punaiset sekä kananmunankeltainen ja vohveli-kerman kaltaiset neutraalit taustat. Värejä valittaessa suositaan lämpöisiä, pehmeitä tai syviä sävyjä ja vältetään usein kylmiä, kirkkaasti kontrastia sisältäviä sävyjä.

Syksyväritykset ovat yleisiä sekä luonnon ilmiöiden että ihmisten värinoriin liittyviä käsitteitä, ja niitä käytetään muun muassa luontoa kuvaavissa teksteissä sekä muotialan ja kosmetiikan värisuunnittelussa.