Suolaisuudesta

Suolaisuudesta on yksi ihmisen perusmakuista. Se syntyy, kun natriumioneja ja muita ioneja liukenee suun makusilmiin, jolloin makureseptorisolut aktivoituvat ja aivoihin välittyy makuviesti. Tutkimuksissa on todettu, että natriumioneja voi siirtyä makureseptoreihin amiloride-sensitiivisten natriumkanavien kautta, mutta korkeammilla pitoisuuksilla suolamakuun vaikuttaa myös muitakin mekanismeja.

Ravitsemuksellinen ja terveydellinen merkitys on keskeinen. Natrium on välttämätön elektrolyytti, joka vaikuttaa nestetasapainoon ja verenpaineeseen, mutta liiallisella natriumin saannilla on yhteys kohonneeseen verenpaineeseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Suolan ja natriumin saanti vaihtelee suuresti maiden ja yksilöiden välillä; tyypillisesti suurin osa natriumin saannista tulee jalostetuista ja valmisruoista. Maailman terveysjärjestöWHOn ja kansallisten ohjeiden mukaan suositellaan rajoittamaan päivittäistä suolan käyttöä noin 5 grammaan suolaa (NaCl) tai vähemmän.

Kulttuurinen ja yksilöllinen vaihtelu on huomattavaa. Suolamaku riippuu sekä geneettisistä tekijöistä että ruokailutottumuksista; joillakin ihmisillä suolaisuus koetaan voimakkaammin ja toisilla vähemmän. Suolaa käytetään laajasti ruoan säilöntään ja makua täydentävänä ainesosana, mikä heijastuu monien ruokakulttuurien päivittäiseen ruokavalioon.

Historiallisesti suolalla on ollut keskeinen rooli elintarvikkeiden säilyttämisessä sekä kaupankäynnissä, mikä on muokannut sekä taloutta että ruokakulttuuria ympäri maailman.