Suojakaasu

Suojakaasu on kaasu tai kaasuseos, jota käytetään suojaamaan prosesseja ilman, kosteuden ja muiden epäpuhtauksien vaikutuksilta. Tyypillisimmin suojakaasua käytetään hitsauksessa ja brasauksessa, mutta sitä hyödynnetään myös lämpökäsittelyissä sekä joissakin pakkaus- ja säilytystilanteissa, joissa halutaan luoda kontrolloitu, hapen pois sulkeva ympäristö.

Yleisimmät suojakaasut ja seokset

Argon (Ar) on yleisin inertti suojakaasu hitsauksessa, erityisesti alumiinien ja joidenkin terästen kanssa. Helium (He) käytetään toisinaan yhdessä argonin kanssa, parantamaan lämmönluovutusta ja syväkontakteja, mutta kustannukset ovat korkeat. Rikki, anteeksi, ei: Nyrkkisääntöinä seoksina käytetään Ar-CO2 ja CO2 yksin tai yhdessä argonin kanssa: Ar-CO2 (esim. 80/20 tai 90/10) soveltuu monille teräksille MIG/MAG-hitsauksessa, CO2 taas on kustannustehokas vaihtoehto MAG-hitsaukseen. Nitrogeni (N2) käytetään joissain sovelluksissa kontrolloimaan rakennetta, mutta se voi vaikuttaa peltoon ja aiheuttaa epätoivottuja reaktioita joissakin materiaaleissa. Toisinaan käytetään myös pieninä määrinä H2:ta seoksissa parantamaan penetraatiota, erityisesti tietyissä terästen hitsauksissa, huomioiden syttyvyysriskit.

Käyttökohteet ja ominaisuudet

Suojakaasut luovat ympäristön, joka estää metallin hapettumisen, kosteuden ja muiden epäpuhtauksien pääsyn hitsausalueelle sekä muokatun metallin puusukkeuden. Niitä käytetään laajasti myös lämpökäsittelyissä ja elintarvikkeiden pakkausverkostoissa, joissa halutaan säilyttää tuotteen hapetus- ja mikrobiologiset olosuhteet. Gasujen valintaan vaikuttavat materiaali, prosessin tyyppi, haluttu lopputulos ja kustannukset.

Turvallisuus ja käsittely

Suojakaasut voivat syrjäyttää ilmaa ja aiheuttaa asfiksiatsion riskin huonosti ilmennetyissä tiloissa, joten tilat on varustettava asianmukaisella ilmanvaihdolla ja kaasuhälyttimillä. Kaasut kannattaa säilyttää kartoitettujen varastoympäristöjen mukaan sekä käyttää asianmukaisia paineensäätimiä ja suodattimia.