Steroideja

Steroideja on laaja orgaanisten yhdisteiden ryhmä, jonka yhteinen ydin koostuu neljästä fuusioituneesta renkaasta. Niitä on sekä ihmiskehossa esiintyviä luonnollisia hormoneja että monia synteettisiä johdannaisia. Stereot voivat toimia kehon ohjaimina tai lääkkeinä, ja ne jaetaan usein useisiin ryhmiin sisältäen sekä endogeeniset (sisäisesti tuotetut) että ulkoisesti käytetyt aineet.

Pääryhmät ovat kortikosteroidit, sukupuolihormonit sekä anaboliset steroidit. Kortikosteroidit jaetaan glukokortikoideihin (anti-inflammatoriset ja immuunisuppressiiviset vaikutukset) sekä mineralokortikoideihin (tavallisesti veden ja suolan tasapainon säätely). Sukupuolihormonit käsittävät androgeneja, estrogeeneja ja progestogeeneja; anaboliset steroidit ovat testosteroni- tai sen aineenvaihduntatuotteiden johdannaisia, joita käytetään lääketieteellisesti joissain tapauksissa, mutta myös väärinkäytöksenä.

Endogeenisesti steroideja valmistetaan lisämunuaisalueelta (kortikosteroidit) sekä gonadeista ja istukasta (sukupuolihormonit). Kolesteroli toimii monien steroideja kehittävien yhdisteiden lähtöaineena. Steroidihormonit säätelevät monia elintoimintoja, kuten aineenvaihduntaa, kasvua, tulehdusta, immuunivastetta sekä sukupuolista kehitystä ja toimintaa.

Käyttö ja sääntely vaihtelevat. Terapeuttisessa kontekstissa kortikosteroidit voivat lievittää tulehduksia ja immuunivastausta sekä korvata hormonivajetta. Anabolisia steroideja käytetään harvoin lääkkeellisesti, mutta ne ovat tunnettu väärinkäytön kohde urheiluissa. Raskaana olevien, lapsuuden ja nuoruuden sekä pitkällisen käytön yhteydessä voi ilmetä merkittäviä haittavaikutuksia, kuten luiden taantumaa, aineenvaihdunnan häiriöitä ja veren lipidi-profiilin muutoksia. Doping- ja lääketieteellinen valvonta rajoittaa väärinkäyttöä, ja monissa maissa steroideja saa käyttää ainoastaan reseptillä.

Historiaan liittyy steroidien löytyminen ja eristys 1800–1900-luvulla sekä testosteronin synteesi ja kortikosteroidien kehitys 20. vuosisadan aikana.