Stackelbergmalli

Stackelbergmalli on oligopolian kilpailuteorian malli, jossa useampi kuin yksi yritys asettaa tuotantonsa määrän peräkkäin. Mallin perusidea on johtaja (leader) ja seuraaja (follower): johtaja päättää ensin määrän, ja seuraaja reagoi valitsemalla oman määränsä ottaen johtajan päätöksen huomioon. Tämä sekvenssi tuottaa usein first-mover -edun.

Yksinkertaisessa kahden yrityksen mallissa käytetään lineaarista kysyntäfunktiota P(Q) = a - bQ ja vakioituja marginaleja kustannuksia c. Seuraaja maksimoi voittonsa reagointinsa mukaan ja saa reaktiomuodon q2 = (a - c - b q1)/(2b). Johtaja optimoi oman voittonsa ottaen tämän reaktion huomioon, jolloin ratkaisut ovat q1* = (a - c)/(2b) ja q2* = (a - c)/(4b). Yhteismäärä on Q* = 3(a - c)/(4b) ja markkinahinta P* = a - bQ* = (a + 3c)/4. Johtajan voitto on (a - c)^2/(8b), seuraajan voitto (a - c)^2/(16b). Tämä osoittaa johtajan etua sekä suuremman kokonaistuotannon että korkeamman voiton muodossa.

Stackelberg-malli laajenee useisiin tilanteisiin: useampaan kuin kahteen yritykseen, tuotteen eriyttämisen huomioiminen, kapasiteettirajoitteet, epävarmuus sekä dynamiikkaan perustuvat versiot. Nimi juontuu saksalaiselta taloustieteilijältä Heinrich von Stackelbergilta, joka esitteli mallin vuonna 1934. Malli tarjoaa käsitteellisen työkalun strategiseen tuotantomäärien päätöksentekoon ja osoittaa, miten seurauksen reaktioihin vaikuttaa johtajan aikaisempi sitoutuminen.