Sporofyytit

Sporofyytit ovat kasvien elämänkiertoon kuuluvia diploideja (2n) kasvuyksilöitä, jotka tuottavat itiöitä sporangioissa meioosin kautta. Sporofyytin itiöt ovat haploideja (n) ja ne kehittyvät myöhemmin gametofyytteiksi. Elämänkierto muodostuu kahdesta vastakkaisesta, mutta vuorovaikutteisesta sukupolvesta: sporofyytistä ja gametofyytistä.

Useimmissa nykylajeissa sporofyytit muodostavat suurimman, itsenäisen ja monimutkaisempirakenteisen vaiheen. Ne muodostavat juuret, varret ja lehdet sekä kehittyneen johtojärjestelmän. Bryofyttien (sammalet, maksat, lehdet) kohdalla sporofyytit ovat usein pienempiä ja riippuvaisia gametofyytistä, kun taas sanikkaiset ja siemenkasvit ovat tyypillisesti sporofyyttejä lujasti itsenäisiä.

Sporofyytit tuottavat itiöitä sporangioissa meiosin seurauksena. Sporeja vapautuu ja ne voivat alkaa muodostaa uuden haploidisen gametofyytin, joka tuottaa sukusoluja. Fertilisaation jälkeen syntynyt zygoot alkaa kehittyä uudeksi sporofyytiksi, joka palaa elämänkiertoon.

Siemenkasvien sporofyytin kehittyminen tarkoittaa, että koko suurin osa kasvin elinvoimasta edustaa sporofyytin sukupolvea, jossa sporangioiden kautta tuotetaan itiöitä. Sporofyytin kyky tuottaa sekä miksi- että makrosporeja on tavanomainen piirre näissä ryhmissä, mikä mahdollistaa monipuolisen lisäkasvun ja kantoaallon levittäytymisen.

Yhteenveto: sporofyytit ovat diploidi jakso, joka muodostaa itiöitä sporangioissa ja edustaa kasvin elämänkierron sporofyytin sukupolvea, vastakohtana haploidiris gametofyytin sukupolvelle. Ne ovat keskeinen osa kasvien evoluutiota ja monimuotoisuutta.