gametofyytteiksi

Gametofyytteiksi, tai gametofyytit, ovat haploidisia vaiheita kasvi- ja joissakin leviä elämänkiertojen kierroksessa, joissa ne tuottavat sukusoluja eli gametteja. Haploidi syntyy, kun sporofyytteistä meiosin kautta syntyvät itiöt kehittyvät gametofyytteiksi. Gametofyytit voivat tuottaa gametteja mitotsoin, ja niiden fertilisaatio johtaa zygottiin, joka kehittyy sporofyytteiksi. Sporofyytteihin siirryttyään kasvin elämänkierto palautuu takaisin diploidiin, ja kierto alkaa uudelleen.

Elämänkierron ilmentymät vaihtelevat suuresti kasviryhmien mukaan. Bryofyyteissä (sammalet, maksasammalet ja karhunsammalet) gametofyyttejä pidetään päävaiheena: ne ovat suuria, fotosynteettisiä ja itsenäisiä, kun taas sporofyytit ovat pienempiä ja usein kiinnittyneitä gametofyytteihin. Sanikkaiset ja niiden lähisukulaiset ovat siirtäneet suuremman osan elämänkierron hallinnasta sporofyytin puolelle, mutta gametofyytit ovat edelleen elinympäristössään itsenäisiä ja pienikokoisia.

Siemenkasveilla gametofyytit ovat kehittyneet erittäin pieniksi ja riippuvaisiksi sporofyytistä. Miehetgametofyytteiksi muodostuu pollen, joka kuljettaa sukusoluja, kun taas naisetgametofyytteiksi kehittyy munasoluja sisältävä rakenteisto. Näin fertilisaatio tapahtuu sporofyytin sisällä tai sen ulkopuolella, ja uusi sukupolvi alkaa.

Gametofyytit ovat thus keskeinen osa monien kasvi- ja leväryhmien evoluutiota ja lisääntymistä, sekä niiden biologisessa monimuotoisuudessa että ekologiassa.