sporofyytteistä

Sporofyytit ovat haploidisia lisääntymissoluja, joita esiintyy kasveilla ja levillä. Ne ovat osa elämänkiertoa, jossa vuorottelevat sukupolvet: haploidinen sukupuoli-sukupolvi, joka tuottaa sukusoluja, ja diploidinen sporofyytti, joka tuottaa itiöitä. Sporofyytit muodostuvat yleensä suvuttomasti, esimerkiksi mitoottisen jakautumisen kautta.

Sporofyytti on kasvin tai levän kehitysvaihe, joka tuottaa meioosin kautta haploideja itiöitä. Itiöistä kasvaa sitten uusi haploidinen kasvi, gametofyytti, joka tuottaa sukusoluja. Hedelmöityksessä kaksi sukusolua yhdistyy ja muodostaa diploidisen tsygootin, josta kehittyy uusi sporofyytti. Joissakin organismeissa, kuten sammalissa, sporofyytti on pieni ja lyhytikäinen, kun taas toisissa, kuten käpypalmuissa, se on suuri ja pitkäikäinen.

Ihmisillä ja muilla eläimillä ei ole sporofyyttivaihetta elämänkierrossaan. Sporofyytit ovat keskeinen osa kasvien monimuotoisuutta ja lisääntymistä, mahdollistaen lajien leviämisen ja sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin. Ne ovat elämänkiertoa, jossa vuorottelevat haploidinen ja diploidinen vaihe, ja sporofyytti edustaa diploidista vaihetta.