Spiraaligalaksi

Spiraaligalaksi on galaksien luokitus, jossa levymäinen runko kiertyy spiraali-uraisten kaarien ympärillä. Levy sisältää suurimman osan galaksin tähdistä, kaasua ja pölyä, ja spiraaliurat ovat alueita, joilla tähtien muodostuminen sekä kaasun tiheys ovat suuria. Spiraaligalaksit ovat yleisimpiä suurissa galaksiryhmissä ja yksittäisinä kappaleina ne voivat sisältää monia miljardeja tähtiä.

Rakenne koostuu levyisestä galaksin osasta, keskellä sijaitsevasta paksummasta pallomaisesta keskuksesta eli bulgesta sekä spiraali-urista levyn päillä. Spiraaliurat voivat olla selkeästi määriteltyjä eli grand-design -tyyppisiä tai monimutkaisempia, niin sanottuja flocculent-ia. Spiraaliagramin synnystä käytetään osittain tiheysaalto-teoriaa, jonka mukaan tiheysaltoeartojen myötä tähdet ja aine hakeutuvat urailelle radalle. Monet spiraaligalaksit ovat palkkimaisia, jolloin levyssä on keskellä näkyvä palkki, mikä vaikuttaa kaasun ja tähtien jakautumiseen levyllä.

Koko ja koostumus vaihtelevat, mutta tyypillisesti spiraaligalaksin halkaisija on noin kymmenestä kymmeniintuhanteen parsekkiin ja massa tuhatmäärin miljardien Auringon massojen luokkaa. Levyssä on sekä vanhoja että nuoria tähtiä: keskiosassa tähdet ovat yleensä vanhempia, kun taas spiraaliurien alueilla esiintyy runsaasti nuoria tähtiä sekä voimakasta tähtien muodostumista. Spiraaligalaksit näyttävät moninkertaiselta valossa sekä optisesti että infrapunaisella ja radiofrekvenssillä, ja niiden todellinen rakenne sekä dynamiikka paljastuvat parhaiten pimeän aineen ja galaktisen kaasun tutkimusten avulla.