Sivulausetyyppejä

Sivulausetyypit ovat lauseita, jotka eivät voi esiintyä yksinään, vaan ne liittyvät päälauseeseen ja täydentävät sen merkitystä. Suomessa ne jaotellaan usein niiden funktion mukaan: aikalausetyypit ilmaisevat ajan, paikkalausetyypit sijaintia tai suuntaa, syy- ja selityslauseet kertovat syyn tai perustelun, tarkoitussivulauseet osoittavat päämäärän, ehtolauseet asettavat ehdon sekä tulos- ja seurauksensaantilauseet kuvaavat lopputulosta. Lisäksi on lauseenvastikkeita, jotka ovat ei-finaalisia, gerundimuotoisia tai -ssa/-essa -muotoisia ilmauksia.

Aikalausetyypit käyttävät ajan ilmaisemiseen kuten kun, kunhan, silloin ja jolloin. Esimerkki: Kun sade loppuu, menen ulos. Paikallislauseet ilmaisevat paikkaa tai suuntaa, usein missä tai minne: Hän asuu kaupungissa, jossa on vanha kirjasto. Syy- ja selityslauseet kertovat syyn tai perustelun käyttämällä esimerkiksi koska tai sillä: Ostin uuden läppärin, koska vanha rikkoutui. Tarkoitussivulauseet ilmaisevat tarkoituksen käyttämällä jotta: Opiskelin, jotta voisin saada paremman työn. Ehdolliset sivulauseet asettavat ehdon: Jos sataa, emme lähde. Tulos- tai seurauksensaantilauseet kuvaavat lopputulosta käyttämällä niin että: Hän puuttui asiaan niin terävästi, että kaikki hiljenivät.

Lauseenvastikkeet muodostetaan ei-finaaleisilla muodoilla, kuten -en, -essa tai -essaan, ja ne ilmentävät samanaikaisuutta tai syy-seuraussuhteita ilman päälauseen täydennystä: Saapuessaan kaupunkiin hän tapasi vanhan ystävän. Puhuen suomea, hän pärjää hyvin. Lauseenvastikkeet voivat olla esimerkiksi osallistus- tai pääteyhdistelmiä, jotka joustavasti yhdistävät toisiinsa päälauseen merkityksiä.

Käytännössä sivulauseet merkitään usein pilkulla ja niiden sijoittuminen päälauseen etu- tai jälkiosa riippuu sen sisällöstä ja painotuksesta. Sivulausetyyppejä käytetään sekä kirjoitetussa että puhutussa kielen keinona tarkentaa, rajoittaa tai selittää kokonaisuutta.

---