Sinusritmus

Sinusritmus on sydämen normaali sähköinen rytmi, jonka aloittaa oikean eteisen seinämässä sijaitseva sinussolmuke (SA-solmuke). SA-solmuke määrää tahdin ja rytmin, ja sen toimintaa säätelee autonominen hermosto sekä hormonaalinen tilanne. Aikuisella levossa sinusrytmin taajuus on tavallisesti noin 60–100 lyöntiä minuutissa; rasituksessa syke nousee.

ECG:ssä sinusrytmi tarkoittaa, että jokaisella QRS-kompleksilla on etukäteen QRSt johtava P-aalto, ja P–QRS –suhde sekä PR-interval ovat suhteellisen vakaita. P-aallon tulisi esiintyä ennen jokaista QRS-kompleksia, PR-intervalin arvo on 120–200 ms ja QRS-kompleksi on kapea (<120 ms).

Normaali variaatio: Sinusrytmi voi hieman vaihdella mm. rasituksen, lämmön, kivun tai stressin vaikutuksesta. Hengitys vaikuttaa erityisesti nuorilla, jolloin rytmissä voi esiintyä pieniä, rytmistä vaihtelua (hengitysvasteinen sinusrytmi). Levolle saavuttaessa ja urheilussa kehittyvä bradykardia voi olla normaalisti sopeutuva ilmiö.

Poikkeavuudet ja kliininen merkitys: Mikäli P-aallot eivät esiinny ennen jokaista QRS:ää, PR-intervali poikkeaa tai sinusrytmi katkeaa, seurauksena voi olla rytmihäiriö tai sinoatriaalisen johtoradan toimintahäiriö. Mahdollisia syitä ovat sydän- ja keuhkosairaudet, kilpirauhasen toiminta, lääkkeet sekä elektrolyyttihäiriöt. Sinusrytmin muutokset arvioidaan yleensä elektrokardiogrammilla (ECG) ja needed hoito kohdennetaan niiden taustalla oleviin syihin.