Sijoitussuhde

Sijoitussuhde, myös tunnettu nimellä *sharpe-luku* tai *riski-korrelaatio*, on taloustieteen ja sijoittamisen mittari, joka kuvaa sijoituksen tuottoa sen riskin suhteessa. Se mittaa, kuinka paljon sijoitus tuottaa ylimääräistä tuottoa verrattuna riskittömään sijoitukseen, kuten valtionlainoihin, suhteessa sen riskiin. Sijoitussuhde on tärkeä työkalu sijoittajille, jotka haluavat arvioida, kuinka tehokkaasti sijoitus tuottaa tuottoa riskin kannalta.

Sijoitussuhteen kaava on seuraava: (sijoituksen keskituotto – riskittömän tuoton keskituotto) jaettuna sijoituksen riskin (tavallisesti volatiilisuuden, mitattuna standardipoikkeamana) kanssa. Esimerkiksi, jos sijoitus tuottaa keskimäärin 10 % ja riskittömän tuoton keskimääräinen korko on 2 %, sijoituksen ylimääräinen tuotto on 8 %. Jos sijoituksen riski on 4 %, sijoitussuhde on 2 (8 % / 4 %). Tämä tarkoittaa, että sijoitus tuottaa 2 ylimääräistä prosentin pistettä riskiä kohti.

Sijoitussuhde auttaa sijoittajia vertailemaan eri sijoitusten tehokkuutta. Suurempi sijoitussuhde viittaa siihen, että sijoitus tuottaa parempaa tuottoa riskin suhteessa. Sijoitussuhteen avulla voidaan myös arvioida, onko sijoitus tehokas tai onko sen riski liian korkea sen tuoton suhteessa. Mittari on erityisen hyödyllinen portfolioanalyysissä, jossa se auttaa tasapainottamaan riskiä ja tuottoa.

Sijoitussuhteen käyttö edellyttää kuitenkin tiettyjä oletuksia, kuten normaalijakauman ja lineaarisuuden. Lisäksi se ei otakaan huomioon sijoituksen korrelaatiota muiden sijoitusten kanssa, joten se on tarkastettava yhdessä muiden mittareiden, kuten Sharpen luvun ja Sortino-luvun, kanssa. Sijoitussuhde on yksi monista työkaluista, joita sijoittajat käyttävät päätöksenteossa.