Siirtymähäiriöiden

Siirtymähäiriöillä, tunnetaan myös nimellä murrosikä, viitataan lapsuudesta aikuisuuteen siirtymiseen liittyviin psykologisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Tämä on luonnollinen ja normaali kehitysvaihe, joka tapahtuu yleensä teini-iässä, mutta sen ajoitus voi vaihdella yksilöllisesti. Siirtymähäiriöt eivät ole varsinaisia psykiatrisia diagnooseja, vaan pikemminkin kuvaus niistä haasteista ja sopeutumismekanismeista, joita nuori kokee siirtyessään lapsuuden suojatusta maailmasta kohti itsenäisempää aikuisten roolia.

Muutokset voivat ilmetä monin tavoin. Fyysiset muutokset murrosiässä ovat ilmeisiä, mutta samanaikaisesti tapahtuu merkittäviä kognitiivisia, emotionaalisia ja sosiaalisia muutoksia. Nuori alkaa pohtia enemmän omaa identiteettiään, arvojaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan. Itsenäistymisen tarve kasvaa, mikä voi johtaa konflikteihin vanhempien ja muiden auktoriteettien kanssa. Sosiaaliset suhteet muuttuvat, ja vertaisryhmän merkitys korostuu entisestään.

On normaalia, että siirtymävaiheeseen liittyy ajoittaista epävarmuutta, mielialan vaihteluita, kapinointia ja uusien kokemusten etsimistä. Nämä ovat osa kehitysprosessia, jossa nuori harjoittelee uusia rooleja ja itsenäisyyttä. Joissakin tapauksissa siirtymävaiheen haasteet voivat kuitenkin olla voimakkaampia ja pitkäkestoisempia, mikä voi vaikuttaa merkittävästi nuoren hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Tällöin on tärkeää hakea ulkopuolista tukea.