Signaalinvälittäjäaineet

Signaalinvälittäjäaineet, tunnettu myös nimellä välittäjäaineet tai neurotransmitterit, ovat kemiallisia aineita, jotka välittävät hermoimpulsseja hermosolusta toiseen. Ne vapautuvat hermopäätteen eli synapsin presynaptisesta osasta ja diffundoituvat synapsirakoon. Siellä ne sitoutuvat kohdesolun, eli synapsin postsynaptisen osan, reseptoreihin. Tämä sitoutuminen voi joko kiihdyttää tai estää kohdesolun toimintaa.

Signaalinvälittäjäaineiden toiminta on keskeistä monimutkaisten biologisten prosessien, kuten ajattelun, oppimisen, tunteiden ja lihasten liikkumisen säätelyssä. Ne ovat välttämättömiä keskus- ja ääreishermoston normaalille toiminnalle. On olemassa lukuisia erilaisia välittäjäaineita, ja jokaisella niistä on omat spesifit tehtävänsä ja vaikutusmekanisminsa.

Tunnettuja esimerkkejä signaalinvälittäjäaineista ovat glutamaatti, joka on yleisin kiihdyttävä välittäjäaine aivoissa, ja GABA (gamma-aminovoihappo), joka on yleisin estävä välittäjäaine. Muita tärkeitä välittäjäaineita ovat dopamiini, serotoniini, noradrenaliini ja asetyylikoliini. Välittäjäaineiden epätasapaino tai toimintahäiriöt voivat liittyä moniin neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin, kuten masennukseen, ahdistukseen, skitsofreniaan ja Parkinsonin tautiin. Tutkimus välittäjäaineiden parissa on jatkuvaa, ja sen tavoitteena on ymmärtää paremmin aivojen toimintaa ja kehittää uusia hoitomuotoja sairauksiin.