Sesonalisuuteen

Sesonalisuuteen (sesonalisuus) tarkoittajia ajassa toistuvaa säännöllistä vaihtelua, jonka jaksollisuus liittyy kalenteriin tai muuhun toistuviin kiertoihin. Yleisimmin sesonalisuus ilmenee vuodenaikojen mukaan, esimerkiksi energian kulutuksessa, vähittäiskaupassa ja matkailussa. Käsite esiintyy tilastotieteessä, ekonometrissa sekä biologiassa. Aikasarjoissa sesonalisuus havaitaan, kun ilmiö osoittaa toistuvan jakson, jonka pituus on useimmiten 12 kuukautta tai 4–7 viikkoa riippuen datan taajuudesta.

Menetelminä käytetään dekompositiota, jossa erotetaan trendi, sesonalisuus ja jäännöstieto. Käytännössä mittaamiseen sovelletaan sesonalisuusindeksejä sekä kausittaisen säätömenetelmiä (seasonal adjustment), ja tilastollisia malleja kuten SARIMA tai STL. Viimeaikainen kehitys on painottanut kausittaisuuden dynaamista mallintamista sekä koneoppimisen hyödyntämistä, esimerkiksi Prophet-työkalun käytössä.

Sesonalisuuteen voivat vaikuttaa sekä luonnolliset että sosiaaliset tekijät: ilmasto- ja säävaihtelut, kysynnän kausittaiset vaihtelut (joulu- ja lomakausi), sekä kulttuuriset rytmit. Se voi muuttua ajan myötä, mikä haastaa mallien pysyvyyden ja ennustettavuuden; ulkoiset tapahtumat kuten pandemiat voivat muuttaa perinteistä sesonalisuutta.

Käytännössä sesonalisuuden huomioiminen parantaa ennusteita ja tukee resurssien, tuotannon ja henkilöstön suunnittelua sekä energian hallintaa.