Selostamiseen

Selostamiseen viitataan yleisesti toimintaan, jossa tapahtumia, ilmiöitä tai aineistoa kuvataan tai kerrotaan yleisölle suunnitelmallisesti ja selkeästi. Se on sekä puhe- että kirjoitetun ilmaisun muoto, ja sen kohteina voivat olla urheilu, dokumentaarinen kuvaus tai opetusmateriaalit. Verbi selostaa ja -minen muodostavat sanan perusrakenteen.

Käyttökonteksteissa selostaminen liittyy erityisesti media- ja viestintäalaan: radion ja television urheiluselostaminen, dokumenttien ja uutisten taustaselostus sekä opetuksessa käytettävä kuvaileva teksti. Konspektimielessä selostaminen voi tarkoittaa myös tekstin laatimista, jossa havainnot ja selitykset kerätään yhteen.

Keskeisiä piirteitä ovat selkeys, kohdeyleisön huomioiminen ja paineensietokyky, erityisesti live-tilanteissa. Objektiivisuus ja tarkkuus ovat tärkeitä, mutta selostus voi myös sisältää tulkintoja ja kontekstin tuottamista. Määritelmä ja rajat piirtyvät käyttötarkoituksesta riippuen: tutkimuksellinen selostaminen, viihteellinen kommentointi tai ohjaava selostus.

Koulutus ja käytäntö keskittyvät kielenhuoltoon, äänenkäyttöön, rytmiin ja äänensävyn hallintaan sekä luotettavien lähteiden tarkistamiseen. Harjoittelua tarvitaan sekä live-tilanteisiin että suunniteltuihin esityksiin.

Liittyvät käsitteet: selostus tuotteena on sen lopullinen kuvaus tai teksti; selostustaito on ammatillinen kyky, jota kehitetään valmentautumalla ja kokemuksella. Selostaminen vaikuttaa sekä informaation ymmärrettävyyteen että yleisön sitoutumiseen.