Satelliittihavainnot

Satelliittihavainnot ovat järjestelmällisesti kerättyä tietoa, jota satelliittien instrumentit tuottavat Maapallosta, ilmakehästä ja lähiavaruudesta. Havainnot voivat olla kuvia, radiometrisiä mittauksia sekä etäisyys- ja korkeusarvoja. Tiedot kerätään useilla eri menetelmillä ja ne tallennetaan arkistoihin, joista ne ovat tutkijoiden, virastojen ja yritysten käytettävissä.

Instrumenttityypit ja mittausperiaatteet vaihtelevat. Yleisimmät ovat optiset kamerat sekä multispektri- ja hyperspektriaalimetrit, jotka kuvaavat maanpintaa useilla aallonpituuksilla. SAR- eli radarteknologia mahdollistaa havainnot myös pilvien ja yön aikana. Lisäksi käytetään LiDAR-laser-skaalausta korkeus- ja pinnanmuotojen määrittämiseksi sekä altimetri-havaintoja vedenkorkeuksien ja merenpinnan seuraamiseen. Mittaustulokset voivat olla laadultaan ja tarkkuudeltaan erilaisia riippuen resoluutiosta, spektrisestä kanavien määrästä ja mittausajankohdasta.

Käyttökohteet kattavat ilmasto- ja säätutkimuksen, maankäytön kartoittamisen, metsätalouden valvonnan, vesivaranto- sekä maaperä- ja vaikutusmittaukset. Satelliittihavainnot ovat keskeisiä katastrofi- ja riskienhallinnassa sekä kaukokartoituksessa, maatalouden optimoinnissa ja luonnonvarojen seurannassa.

Datan saatavuus ja hallinnointi perustuu kansainvälisiin ohjelmiin ja arkistoihin. Esimerkkejä ovat Copernicus Sentinel -sarja sekä NASA:n Landsat ja MODIS -instruments, joiden data ovat yleisesti avoimesti saatavilla yleisön käyttöön. Data esitetään yleisesti käytettävissä olevissa formaateissa kuten GeoTIFF, NetCDF tai HDF, ja niiden käyttöön liittyy usein metatietojen sekä kuvailutiedon standardointi.