Satelliittialtimetrian

Satelliittialtimetria on tieteellinen mittausmenetelmä, joka perustuu satelliittien avulla mitattuihin maapinnan korkeuseroihin. Menetelmä hyödyntää satelliittien lähettämiä signaaleja, jotka heijastuvat maapinnasta takaisin satelliittiin tai maapinnalla sijaitsevaan vastaanottimeen. Näin saadut mittaukset mahdollistavat tarkkojen korkeusarvojen laskemisen ja maapinnan muotojen kartan luomisen.

Satelliittialtimetrian perusta on satelliittien, kuten NASA:n ICESat- ja ESA:n CryoSat-satelliittien, laser- tai mikrolaiteja käyttävä mittaus. Laseraltimetria on erityisen tarkka menetelmä, jossa laserpulssit lähetetään maapinnalle ja niiden paluuaikaa mitataan. Mikrolaiteja käyttävissä satelliiteissa taas käytetään radiotaajuuksien heijastumista, mikä mahdollistaa mittauksia myös pilvisissä olosuhteissa.

Satelliittialtimetriaa käytetään monilla aloilla, kuten ilmasto- ja ympäristötutkimuksessa, jäätiköiden ja merenpinnan muutosten seurannassa sekä maankohoamisen ja maankäytön muutosten tutkimisessa. Menetelmä on tärkeä esimerkiksi arktisten alueiden sulamisprosessien ja merenpinnan nousun seurannassa. Se auttaa myös luomaan tarkkoja maasto- ja korkeusmalleja, jotka ovat hyödyllisiä kartografian ja maankäytön suunnittelussa.

Satelliittialtimetrian edut ovat mittauskattavuus, toistettavuus ja globaali peittokyky. Menetelmä mahdollistaa mittauksia laajoilta alueilta ilman maastossa olevia mittausasemia, mikä tekee siitä arvokkaan työkalun laajamittaiseen maapinnan seurantaan. Samalla se tarjoaa tietoa pitkän aikavälin muutoksista, mikä on tärkeää ilmastonmuutoksen seurannassa.