Sairausaltistus

Sairausaltistus on terveyteen kohdistuva tilanne, jossa henkilö joutuu sairauksia aiheuttavien tekijöiden kanssa kosketuksiin tai altistuu näille tekijöille. Altistuminen voi tapahtua monin tavoin ja siitä voi seurata sairastuminen, oireiden ilmaantuminen tai infektion kehittyminen. Termiä käytetään sekä kliinisessä kontekstissa potilashistorian ymmärtämisessä että työterveyden ja kansanterveyden seurannassa.

Tyypillisiä sairauksien aiheuttajia ovat biologiset tekijät, kuten bakteerit, virukset ja loiset, sekä kemialliset tekijät, kuten toksiset aineet, hapenkadot tai muut altisteet. Altistumisen reitit voivat olla hengitysteiden kautta, suun kautta, ihon kautta tai silmien limakalvoille. Altistuksen kesto ja määrä sekä yksilön vastustuskyky ja aiempi immuunivaste vaikuttavat siihen, kehittyykö sairastuminen ja millainen oirekuva syntyy.

Sairausaltistuksen arviointi on osa kliinistä haastattelua ja voi sisältää työ- ja asuinympäristön selvittämisen sekä mahdollisten varotoimien arvioinnin. Myönteisessä tapauksessa hoito ja seurantamitoitukset sekä tartuntatautien ehkäisy voidaan kohdistaa altistustyypin mukaan. Työterveyden näkökulmasta keskeistä on altisteiden vähentäminen ja suojatoimien käyttöönotto, kuten henkilökohtaiset suojavarusteet, hygienian parantaminen, ilmanlaadun hallinta sekä rokotukset, jos niitä suositellaan.

Sairausaltistus on keskeinen käsite epidemiologiassa ja kansanterveystyössä, sillä sen ymmärtäminen auttaa ennaltaehkäisemään sairauksien syntyä ja parantamaan työ- ja elinympäristöjen turvallisuutta.