SQLtietokantajärjestelmät

SQL-tietokantajärjestelmä (RDBMS) on ohjelmisto, joka tallentaa, hakee ja hallinnoi tiedot relaatiomalliin perustuvissa tauluissa käyttämällä SQL-kieltä. Se tukee transaktioita sekä ACID-ominaisuuksia ja skeemojen sekä käyttöoikeuksien hallintaa, tarjoten luotettavan ja konsistentin ympäristön datan tallentamiseen ja muokkaamiseen.

Historia ja standardit: SQL kehitettiin 1970-luvulla IBM:llä, ja ANSI/ISO on määrittänyt sen standardin. Useimmat RDBMS:t noudattavat standardia osittain omien dialectiensa kanssa. Standardi kattaa tiedon kyselyn (DML), rakenteiden määrittelyn (DDL) sekä hallinnan (DCL); järjestelmät lisäävät usein omia laajennuksiaan, kuten tallennettuja toimenpiteitä.

Keskeiset käsitteet ovat relaatiot taulukot, rivit ja sarakkeet, sekä avaimet (pää- ja vierasavain), skeema ja tietokanta. SQL mahdollistaa tiedon hakemisen, lisäämisen, päivittämisen ja poistamisen sekä datan eheydelle asetettujen rajoitteiden hallinnan. Transaktiot takaavat atomisuuden, konsistenssin, eristämisen ja pysyvyyden.

Arkkitehtuuri ja ominaisuudet: useimmat RDBMS:t noudattavat asiakas–palvelin- tai tallennusmoottori -mallia, ja ne tukevat indeksointia, varmuuskopiointia ja replikaatiota sekä korkean saatavuuden ratkaisuja. Lisäksi niillä on ohjelmallista tukea, kuten tallennettuja toimenpiteitä, triggereitä ja näkymiä. Monet järjestelmät tukevat JSON- tai BLOB-tietoja sekä erilaisia hakutoimintoja.

Käyttökohteet ja valinta: SQL-tietokantajärjestelmät soveltuvat sekä OLTP- että OLAP-sovelluksiin, riippuen arkkitehtuurista. Suosittuja RDBMS-esimerkkejä ovat MySQL, PostgreSQL, SQLite, Oracle Database, Microsoft SQL Server ja MariaDB. Lisenssit voivat olla avoimen lähdekoodin tai suljettuja, ja valinta riippuu kustannuksista, suorituskyvystä ja ekosysteemin tuesta. Dialektierot voivat vaikuttaa siirrettävyyteen.