SIyksikköjen

SI-yksiköt (Système International d'Unités) ovat kansainvälisesti hyväksytty mittayksikköjärjestelmä, jota käytetään tieteessä, teknologiassa ja kaupankäynnissä. Järjestelmä määrittelee perus- ja johdettuja yksiköitä sekä niiden suhteet siten, että mittaustulokset ovat vertailukelpoisia eri maissa. SI:tä hallinnoi Kansainvälinen mittausjärjestö CGPM, ja sen määritelmiä sekä muutoksia toteuttavat BIPM ja siihen liittyvät toimielimet. Järjestelmän tavoitteena on tarjota pysyviä, tarkasti määriteltyjä yksiköitä, joiden avulla mitta voidaan ilmoittaa ja toistaa luotettavasti.

Seitsemän perusyksikköä ovat metre pituudelle (m), kilogramma massalle (kg), sekunti ajalle (s), amperi sähkövirralle (A), kelvin termodynaamiselle lämpötilalle (K), mooli määrän ainemäärälle (mol) ja candela valovoimalle (cd). Perusyksiköiden määritelmät sidotaan nykyisin tarkkoihin fyysisiin vakioihin. Johdettuja yksiköitä muodostetaan näiden avulla sekä matemaattisilla suhteilla; esimerkkejä ovat newton N, joule J ja pascal Pa.

Vuoden 2019 uudistuksessa perusyksiköt määriteltiin sitomalla ne luonnonvakioihin: metre määritellään valonnopeuden c kautta, kilogramma Planckin vakion h kautta, amperi sähkövarauksen e kautta, kelvin Boltzmannin vakion k kautta, mooli Avogadron luvun NA kautta ja candela Kcd:n kautta määritellyn valovirran kautta. Näin perusyksiköiden arvot ovat tarkasti määritettävissä riippumatta materiaalin ominaisuuksista.

SI-järjestelmä sisältää myös useita johdettuja yksiköitä ja kansainvälisiä prefiksejä. Prefiksit kattavat laajan valikoiman arvoalueita, esimerkiksi kilo (k, 10^3), mega (M, 10^6), giga (G, 10^9), milli (m, 10^-3), mikro (μ, 10^-6), nano (n, 10^-9) sekä suuremmat kuten tera (T, 10^12), peta (P, 10^15) ja yotta (Y, 10^24). SI on maailmanlaajuinen standardi, jota käytetään mittauksissa, standardoinnissa ja opetuksessa.