SIPmenettelyt

SIPmenettelyt ovat Session Initiation Protocolin SIP signaalointi- ja yhteydenhallintamenettelyjä, joita käytetään reaaliaikaisten multimedia-istuntojen, kuten puheluiden ja videokokousten, muodostamiseen, muokkaamiseen ja lopettamiseen IP-verkossa. SIP on tekstipohjainen protokolla, jonka IETF on standardoinut, ja sen pääasialliset kuvaukset löytyvät RFC 3261 sekä siihen liittyvistä standardeista. Menettelyt voivat toimia yhdessä muiden teknologioiden kanssa, kuten SDP:n avulla sovittujen mediastraatioiden hallinnassa.

Keskeiset käsitteet ja osatekijät SIP-ympäristössä ovat käyttäjät (User Agents), jotka voivat olla sekä loppukäyttäjän laitteita että ohjelmallisia sovelluksia, sekä erilaiset palvelimet kuten proxy- ja redirect-palvelimet sekä rekisteröijät. Rekisteröinti (REGISTER) yhdistää käyttäjän UA:n reitittävään alueeseen, jolloin osoitteet ja tilat voidaan reitittää oikealle kohteelle. Puhelukutsut etenevät yleensä INVITE-viestillä, jossa alustava yhteys aloitetaan ja mediaa varten neuvotaan esimerkiksi SDP:n kautta. Vastauksena voidaan saada 100 Trying, 180 Ringing ja lopulta 200 OK, jonka jälkeen kutsusta vastaava osapuoli vahvistaa ACK-viestillä. Istunto jatkuu dialogina ja voi lopulta päättyä BYE-viestillä, tai siirtyä muutos- tai siirtotilanteisiin.

Turvallisuus SIP-menetelmissä kattaa liikenteen salauksen, yleisimmin SIP:n transport-tason TLS:n (SIPS) kautta sekä median osalta SRTP, sekä autentikoinnin Digest-hashingin avulla. NAT-ongelmien ratkaisemiseksi käytetään teknologioita kuten STUN, TURN ja ICE. SIPin joustavuus mahdollistaa puheluiden lisäksi videoyhteydet, pikaviestinnän ja presence-tiedon vaihtamisen sekä integraatiot puhelinverkkoihin (PSTN) ja yritysmaailman viestintäympäristöihin. SIPmenettelyt ovat laajasti käytössä VoIP- ja videokonferenssiratkaisujen perustana.