Sähkönegatiivisuusarvot

Sähkönegatiivisuus viittaa atomin kykyyn vetää puoleensa sidoselektroneja kovalenttisessa sidoksessa. Se on kemiallinen ominaisuus, joka vaihtelee alkuaineiden välillä. Elektronegatiivisuutta mitataan yleensä erilaisilla asteikoilla, joista tunnetuin on Paulingin asteikko. Tällä asteikolla fluori on sähkönegatiivisin alkuaine, ja sen arvo on 3,98. Caesium ja frankium ovat vähiten sähkönegatiivisia, arvon ollessa noin 0,7.

Sähkönegatiivisuus kasvaa jaksollisessa järjestelmässä yleensä oikealle ja ylöspäin. Tämä johtuu siitä, että mitä lähempänä valenssikuori on ydinvarausta, sitä voimakkaammin ydin vetää elektroneja puoleensa. Alkuaineiden sähkönegatiivisuus vaikuttaa merkittävästi sidosten luonteeseen. Jos kahden atomin sähkönegatiivisuusero on suuri, sidos on todennäköisesti polaarinen kovalenttinen tai jopa ionisidos, jossa elektronit siirtyvät enemmän elektronegatiivisemmalle atomille. Jos ero on pieni, sidos on lähellä epäpolaarista kovalenttista sidosta.

Sähkönegatiivisuuden ymmärtäminen auttaa ennustamaan molekyylien polaarisuutta, reaktiivisuutta ja fysikaalisia ominaisuuksia, kuten kiehumispisteitä. Se on keskeinen käsite kemiassa, joka auttaa selittämään monia kemiallisia ilmiöitä.