kovalenttisessa

Kovalenttinen sidos on kemiallinen sidos, jossa kaksi atomia jakaa yhden tai useamman elektroniparin. Jakaminen mahdollistaa kummankin atomin uloimman elektronikuoren vakaamman täyttymisen, jolloin molekyyli pysyy koossa. Sidoksen muodostuminen perustuu atomien orbitalien päällekkäisyyteen; sidos luonne riippuu electronegatiiviteettien erosta: pienellä erolla syntyy nonpolar-kovalenttinen sidos, suuremmalla erolla polaarinen kovalentti sidos. Esimerkkejä nonpolarisen sidoksen koostumuksesta ovat H2 ja O2, kun taas HCl muodostaa polaarisen sidoksen.

Sidoilla voi olla erilaisia vahvuuksia ja muodollisesti ne jaetaan yksittäisiin (single), kaksois (double) ja kolmoisiin (triple) sidoksiin. Sidoksen pituus ja energia kasvavat sidoksen määrän mukaan: triple-sidos on tavallisesti vahva ja lyhyt, single-sidos on heikompi ja pidempi.

Kovalenttiset sidokset ovat yleisiä sekä molekyylisissä että verkostomaisissa aineissa. Esimerkkejä ovat vesimolekyyli H2O ja metaanin CH4 molekyylit sekä kideverkostot kuten timantti. Sidosten selittämiseen käytetään useita teorioita, kuten valenssibinde teoriasta ja molekyyliorbitaalista teoriaa. Sigma-sidos syntyy atomien päällekkäisyydestä suoraan kohdassa, kun taas pi-sidos johtuu p-orbitaalien sivuttaisesta päällekkäisyydestä, usein kaksois- ja kolmoissidoksissa. Joitakin erikoistapauksia ovat koordinaatio- tai datiiviset sidokset, joissa toinen atomi antaa molemmat elektroniparinsa sidokseen. Kovalenttinen sidos kuvaa kemiallista sidosta, jossa elektronien jakaminen sitoo atomeja tiiviisti toisiinsa.