Ruuhkahuiput

Ruuhkahuiput ovat tieverkossa esiintyviä ajallisia huippuja, jolloin liikennevolyymi ja tiiviys ovat suurimmillaan ja matkanopeudet pienimmillään. Termi viittaa erityisesti arkisin iltapäivän ja illan sekä aamun kärkiajanjaksoihin, jolloin suurin osa työ- ja koulumatkoista yhdistyy samoihin ajankohtiin. Ruuhkahuipuilla on tyypillisesti korkea vaihtelu päivittäisten poikkeamien, tapahtumien sekä säätekijöiden vuoksi.

Syyt ruuhkahuippujen muodostumiseen ovat maankäytön ja liikenneverkon rakenteessa sekä ihmisten päivärytmeissä. Esimerkiksi työ- ja koulumatkat sekä kaupallinen ja palvelutoiminta synnyttävät suuria ajoneuvonvirtoja tietyille väylille ja solmukohtiin. Lisäksi onnettomuudet, rakennustyöt, kelit ja suurennettu matkustuskohta voivat pidentää kestoa ja laajentaa ruuhkahuippua. Maantieteellisesti ruuhkahuiput vaihtelevat kaupungin, alueen ja vuodenajan mukaan.

Mittaus ja havaittavuus perustuvat useisiin aineistoihin, kuten liikennevalojen ja teiden sensoritietoihin, GPS- ja mobiilidatasta johdettuihin matkustusaikoihin sekä julkisen liikenteen tilastointiin. Keskeisiä mittareita ovat matkustusajan indeksi (Travel Time Index), matkustettavuuden palvelutaso sekä matkanteon epävarmuus. Näiden avulla voidaan kuvata ruuhkahuippujen voimakkuutta, kestoa ja ajoittumista.

Vaikutukset kattavat taloudelliset menetetyt ajat, polttoaineen kulutuksen ja päästöt sekä julkisen liikenteen luotettavuuden heikkenemisen. Ruuhkahuiput vaikuttavat myös asuin- ja työpaikkasijaintien suunnitteluun sekä infrastruktuurin kehittämistarpeisiin. Yleisimmät vastalääkkeet ovat liikennesuunnittelun ja julkisen liikenteen parantaminen, joustavat työajat, ruuhkapohjainen hinnoittelu ja älykäs liikenneinfrastruktuuri sekä tiedonvälitys matkustajille reaaliaikaisesti.