Ruosteenpoistossa

Ruosteenpoistossa tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla poistetaan raudan tai teräksen pinnalle muodostunut ruostekerros ja palautetaan pinnan suojattavuus sekä ulkonäkö. Ruostuminen on hapen ja kosteuden vaikutuksesta tapahtuva kemiallinen reaktio, jossa rauta hapettuu ja muodostaa rautaruostetta. Erilaisia ruosteenpoiston menetelmiä valitaan kappaleen kunnon, käyttötarkoituksen ja ympäristön mukaan.

Mekaaniset menetelmät poistavat ruosteen fyysisesti pinnalta. Näitä ovat käsiharja, teräsharja, hiomakoneet sekä paineilma- tai hiekkapuhallus. Puhdistus riippuu ruosteen laajuudesta ja pinnan herkkyydestä; suuret tai syvät ruostekerrokset saattavat vaatia puhallusta. Puhdistuksen jälkeen pinta on huuhdeltava ja kuivattava ennen seuraavaa käsittelyä. Pinnan karheus tai paljastuneet reiät voidaan korjata tarvittaessa täyteainein.

Kemialliset ja elektrolyyttiset menetelmät perustuvat ruosteen kemialliseen muuntamiseen tai liuottamiseen. Fosforihappopohjaiset poistajat muodostavat rautafosfaattikerroksen, joka toimii pohjamaalin esikäsittelynä. Miedot hapot, kuten sitruuna- tai oksaalihappo, poistavat kevyemmän ruosteen. Elektrolyyttinen ruosteenpoisto upottaa kappaleen elektrolyyttiin ja käyttää DC-virtaa ruosteen irrottamiseen. Kaikissa kemiallisissa menetelmissä on noudatettava turvallisuusohjeita sekä pinta huuhdeltava ja annettava kuivua ennen seuraavaa käsittelyä.

Ruosteenpoiston jälkeen pinta suojataan uudella pinnoitteella: ruosteenesto, pohjamaali sekä lopullinen maalaus tai lakkaus. Hyvä suojapinnoite estää uudelleenkorroosiota ja parantaa tarttuvuutta. Turvallisuus ja ympäristö: kemikaalien käsittelyssä käytetään asianmukaisia suojavarusteita ja ilmanvaihdon on oltava riittävä; jäte- ja neutralointivaatimukset on huomioitava.