Rintamasektorit

Rintamasektorit ovat sotilaallisen suunnittelun käsite, jossa taistelurintama jaetaan maantieteellisesti määriteltyihin sektoreihin. Jokaisella sektorilla on oma osa etulinjasta ja sen välittömästä ympäristöstä, ja jaottelua käytetään joukkojen, hallinnon ja logistiikan kohdentamiseen, jotta toiminta voidaan koordinoida koko rintaman alueella.

Käytännössä sektorirajat noudattavat maaston muotoja, vesistöjä, teitä ja viestiyhteyksiä. Sektorille nimetään oma komentaja sekä oma tukiyksiköiden ryhmä, joka vastaa tiedustelusta, tulen hallinnasta, logistiikasta ja viestinnästä. Sektorin tehtävänä on toteuttaa osa etulinjan suunnitelmasta sekä varmistaa yhteydet naapurissektoreihin ja oman alueen taistelukyvyn ylläpito.

Rintamasektorin suunnittelussa määritellään vastuualueet, vahvistusten sijoittaminen ja tukiresurssien reitit. Sektorit ovat osa kokonaissuunnittelua, jonka tavoitteena on taisteluvoiman tehokas hyödyntäminen sekä yhteistyön tulen, tiedustelun ja logistiikan hallintaan koko rintaman alueella.

Sektoreiden koko ja rakenne vaihtelevat sotilaallisen doktriinin, maaston ja joukkojen määrän mukaan. Rauhan- ja kriisivalmiuden suunnittelussa käytetään rintamasektoreita harjoituksissa ja valmiussuunnittelussa; sodan aikana ne voivat muuttua, yhdistyä tai purkautua tilanteen mukaan.

Historian aikana monet armeijat ovat käyttäneet sektoripohjaista frontin organisaatiota. Suomessa rintamasektorit esiintyvät sotilaallisen kirjallisuuden ja harjoitusdoktriinien yhteydessä, joissa ne auttavat hallitsemaan etulinjan vastuita ja resursseja. Katso myös: rintama, sektori, komentoketju, logistiikka.