Reseptorityyppien

Reseptorityypit ovat solun proteiineja, jotka vastaanottavat signaaleja like hormoneilta, välittäjäaineilta ja kasvutekijöiltä sekä käynnistävät solun sisäisiä viestinvälitysreittejä. Ne voivat sijaita solukalvon ulko- tai sisäpuolella tai jopa solun sisällä, ja niiden aktivaatio johtaa muutoksiin solun toiminnassa, kuten geenien ilmentymässä, aineenvaihdunnassa tai solujen käyttäytymisessä.

Ionikanavareseptorit ovat ligandin sitoutuessa avautuvia ionikanavia, jotka mahdollistavat ionien kulun solukalvon läpi. Tämä tuottaa nopeita sähköisiä vasteita, joita tarvitaan esimerkiksi synaptisessa signaloinnissa. Toiseksi ovat G-proteiinikytkentäiset reseptorit (GPCR:t), joilla on seitsemän transmembraniaa ja jotka aktivoivat G-proteiineja sekä sekundaarivälittäjiä kuten cAMP, IP3 ja DAG solun sisällä.

Receptory tyrosine kinases (RTK) ja niihin liittyvät serine/threonine-kinaasireseptorit muodostavat toisen pääryhmän. RTK:t dimerisoituvat ligandin sitoutuessa ja niiden tyrosiinikinaasiaktiivisuus johtaa autophosphorylaatioon sekä laajojen signaalireittien kuten MAPK- ja PI3K-Akt-polkujen aktivaatioon. Serine/threonine kinasiin liitetyt reseptorit ovat toisenlaisten ligandidien vastaanottajia, ja ne säätelevät usein solun kasvua ja erilaistumista.

Intrakellulaariset (nukleaariset) reseptorit, kuten steroidihormonireseptorit, sijaitsevat solun sisällä ja vaikuttavat pääasiassa geenien ilmentymään ligandinsa sitoutumisen jälkeen. Cytokine-reseptorit ja joihkin adhesioreseptorit (esimerkiksi integrinit) edustavat lisäryhmiä, jotka voivat käynnistää JAK-STAT- tai muita signaalireittejä sekä vaikuttavat solujen liittymiseen ja liikkuvuuteen.

Reseptorityyppien ymmärrys on keskeinen osa biologiaa, farmakologiaa ja lääketiedettä, koska ne ohjaavat solujen vastauksia moniin fysiologisiin ja patologisiin tiloihin.