Replikointia

Replikointi (myös replikaatio) on ilmiö, jossa jokin aine tai tieto kopioidaan. Biologiassa termi viittaa solujen DNA:n kopioitumiseen ennen solujen jakautumista. Tietotekniikassa replikointi tarkoittaa datan kopioimista useisiin sijainteihin järjestelmän käytettävyyden ja kestävyyden parantamiseksi.

Biologinen replikointi on monimutkainen prosessi, jossa DNA kaksijuosteinen kaksoiskierre avautuu replikaatiohaarukoiden muodostuessa. Tapahtumaan osallistuvat entsyymit, kuten helikaasi, primase ja DNA-polymeraasit sekä ligaasit. Uudet juosteet rakentuvat vanhojen juosteiden komplementaarisuuteen perustuen, jolloin syntyy kaksi identtistä DNA-molekyyliä. Prosessi alkaa origosta ja etenee replikaation johtavalla sekä viivästyneellä juosteella; Okazaki-fragmenttien muodostus kuvaa viivästyneen juosteen rakennetta. Replikaatioon liittyy virheiden korjausjärjestelmiä, kuten proofreading ja mismatch repair, jotka parantavat kopioiden laatua. Eukaryooteilla replikaatioperiaatteisiin osallistuu useita origon aloituspisteitä ja monimutkaisempia sääntelymekanismeja; prokaryooteilla tavallisesti yksi origon piste.

Datareplikointi tietotekniikassa tarkoittaa datan kopioimista useisiin sijainteihin redundanssin ja käytettävyyden parantamiseksi. Se voi olla synkronista, jolloin kopiointi tapahtuu välittömästi, tai epäsynkronista, jolloin viive on sallittu. Useissa järjestelmissä käytetään master-slave- tai multi-master-arkkitehtuureja. Konsistenssi, konfliktienratkaisu ja latenssi ovat keskeisiä haasteita.

Merkitys: replikointi mahdollistaa geneettisen tiedon siirtämisen tuleville sukupolville sekä elävien solujen elinkaaren jatkumisen. Tietotekniikassa se parantaa tiedon saatavuutta, varmuutta ja järjestelmien kestävyyttä sekä tehostaa varmistusprosesseja.

---