Rekombinanttiilmentymiä

Rekombinanttiilmentymiä ovat fenotyyppejä, jotka syntyvät geneettisen rekombinaation seurauksena uusien alleeliyhdistelmien ilmentyessä. Yleisesti ne havaitaan diploidisissa eliöissä, kun Meiosiksessa tapahtuva crossing-over tuottaa rekombinoituja kromosomeja ja näiden kromosomien geenien ilmentymä poikkeaa kummankin vanhemman yhdistelmästä.

Rekombinanttiilmentymiä syntyy pääasiassa meiosiksen crossing-over -tapahtumissa, kun homologiset kromosomit vaihtavat geneettistä materiaalia. Lisäksi rekombinaatio voi tapahtua geneettisen konversion, transposoni- tai plasmidien välistä rekombinointia tai virusten geneettisen vaihtamisen kautta, jolloin syntyy uusia alleelliyhdistelmiä ja fenotyyppejä.

Esimerkkinä dihybridiristeet, kuten Drosophila-lajilla, rekombinoidut fenotyypit ilmaantuvat uusina ominaisuuskombinaatioina. Rekombinaatiofrekvenssi, eli osuus jälkeläisistä, joilla on rekombinoitunut yhdistelmä, kuvastaa geenien etäisyyttä kromosomissa; 1% rekombinaatio vastaa noin 1 centimorgania (cM).

Merkitys ja sovellukset: Rekombinanttiilmentymiä käytetään geenien kartoitukseen, lajikkeiden valintaan ja evoluution tutkimukseen. Kytkentä ja rekombinaatio ovat suurempi, kun geenien välissä on suurempi etäisyys; sekä valinta että ympäristötekijät voivat muuttaa rekombinaation havaittavuutta. Fenotyyppien ilmentyminen ei myöskään aina seuraa yksiselitteisesti yhden geenin vaikutusta, koska monimutkaiset geneettiset vuorovaikutukset ja epistasis voivat muokata lopullista ilmentymää.

Yhteenveto: Rekombinanttiilmentymiä kuvaa perinnöllisyyden monimuotoisuutta ja tarvetta ymmärtää geenien sijaintia sekä vuorovaikutuksia tutkittaessa sekä perinnöllisyyden perusteiden että sovellusten, kuten kartoituksen ja kasvatusvalintojen, kannalta.