Reboundefekti

Reboundefekti tarkoittaa ilmiötä, jossa energiatehokkuuden parantaminen tai energian käytön hallintatoimenpiteet johtavat lopulta pienempään energiankulutuksen vähenemiseen kuin olisi odotettu pelkän teknisen parannuksen perusteella. Käytännössä säästöt voivat muuttaa käyttäytymistä, talouden rakenteita tai hintasignaaleja, mikä estää energiansäästöjen täyden vaikutuksen. Ilmiö jaetaan useimmiten kolmeen osaan: suora rebound, epäsuora rebound sekä talous- tai kokonaistalouden vaikutukset.

Suorassa reboundissa kyse on siitä, että sama palvelu tulee halvempaa, joten sitä käytetään enemmän. Esimerkkejä ovat energiatehokkaampien autojen kautta ajamisen lisääntyminen tai tehokkaampien lämmitys- tai vedenlämmitysjärjestelmien käyttöönottamisen seurauksena suurempi lämmitystarve. Epäsuorassa reboundissa säästöillä ostetaan muita energiaa kuluttavia tuotteita tai palveluja, jolloin kokonaiskulutus ei laske yhtä paljon kuin alun perin oletettiin. Kokonaisvarojen ja talouden reaktiot voivat johtaa siihen, että suurempi tulotaso tai investoinnit lisäävät energian kysyntää laajasti.

Reboundefekti merkitsee, että energiatehokkuustoimien vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä; vaikutuksen suuruus riippuu sektorista, ajanjaksosta ja kuluttajien käyttäytymisestä. Siksi energiatehokkuuspolitiikoissa on tärkeää huomioida myös mahdolliset rebound-vaikutukset. Yleisiä keinoja potkia vastareaktiota vastaan ovat hinta- ja veropolitiikan yhdistäminen sekä suunnitelmallinen energiankäytön tavoitteiden asettaminen, joka ohjaa säästöjä kohti todellisia päästö- ja energiansäästöjä.

---