Ravinteidenpuutteet

Ravinteidenpuutteet ovat tiloja, joissa elimistölle tai kasvualustalle välttämättömien ravinteiden määrä alittaa yksilön tai kasvin tarvitseman määrän. Puutteet voivat vaikuttaa sekä ihmisiin että kasveihin ja ne voivat ilmetä erilaisina oireina riippuen kyseisestä ravinteesta.

Ihmisillä ravinteidenpuutteet voivat johtua pitkäaikaisesta aliravitsemuksesta, imeytymishäiriöistä, lisääntyneestä tarpeesta (esimerkiksi raskauden aikana), ikääntymisestä sekä kroonisista sairauksista tai joidenkin lääkkeiden käytöstä. Yleisimmät ihmisen puutteet ovat raudan (anemia), D-vitamiinin, B12-vitamiinin, jodin sekä folaattien puutteet. Puutteet voivat heikentää energiatasoa, immuunivastetta, luiden terveyttä ja neurologista toimintaa. Diagnoosi perustuu ravitsemukselliseen historiaan sekä verikokeisiin ja erilaisten biokemiallisten merkkien mittauksiin.

Kasveilla puutteet johtuvat usein köyhästä maaperästä, liiallisesta huuhtoutumisesta, maan pH-arvon epäedullisuudesta sekä kasvukauden stressitekijöistä kuten kuivuus. Yleisimmät kasvinravinteiden puutteet ovat typen (N), fosforin (P) ja kaliumin (K) puutteet sekä magnesiumin ja raudan puutteet. Oireisiin kuuluvat lehtien varjostunut vihreä väri, paahteisuudet, hidastunut kasvu ja heikentynyt satoa.

Ehkäisy ja hoito perustuvat monipuoliseen ruokavalioon ja riittävään ravinnetasapainoon sekä tarvittaessa täydennyksiin tai fortifikaatioon. Maaperän hoitoon kuuluu lannoitus, pH:n säätö, viljelykiertojen soveltaminen sekä oikea kastelu, jotta ravinteet pysyvät käytettävissä.