Rautamalmien

Rautamalmien käsite viittaa maaperässä tai kiviluokissa esiintyviin malmeihin, jotka sisältävät merkittäviä määriä rautaa ja joita voidaan louhia sekä jalostaa raudaksi tai terästuotteiksi. Yleisimmät rautamalmalajit ovat magnetiitti (Fe3O4) ja hematiitti (Fe2O3). Malmissa olevan raudan pitoisuus ja laadunvaihtelu vaikuttavat sen taloudelliseen hyödyntämiseen.

Rautamalmit syntyvät useissa geologisissa ympäristöissä, kuten sedimentaarisissa kerrostumissa, magmaisissa ympäristöissä sekä hydrotermaalisten prosessien tuloksena. Maailmanlaajuisesti magnetiittiset ja hematiittiset malmivarannot ovat huomattavia, ja niiden esiintymis- ja laajuusolosuhteet määräytyvät kivilajiston historiasta sekä tektonisista tapahtumista.

Louhinta ja jalostus koostuvat malmin louhinnasta, rikastamisesta ja lopullisesta käsittelystä. Magnetiittimalmissa hyödynnetään usein magneettierotusta raudan erottamiseksi, kun taas hematiittimalmissa käytetään tyypillisesti flotaatio- tai mekaanisia erotusmenetelmiä. Valmis raaka-aine, kuten pelletöity tai sintrattu rautamalmi, syötetään terästeollisuudelle.

Rautamalmin taloudellinen merkitys perustuu raakapalan tuotantoon ja maailmanmarkkinoiden kysyntään terästuotteille. Louhinnalla ja jalostuksella voi kuitenkin olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten vedenhallintaa, pölynhallintaa sekä maa- ja vesistöjen rekultivaatiovaatimuksia, joihin liittyy ympäristövaikutusten arviointi ja pitkäaikainen seuranta.